DIGITAALISUUS, ILMIÖPOHJAISUUS JA MUITA NYKYKOULUN KAUHEUKSIA

Sunnuntaihesarin jutussa ”Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi” (HS 18.11.2018) heräteltiin keskustelua suomalaisen koulujärjestelmän tuloksista. Laskevan käyrän selitykseksi tuotiin digitaalisuus ja ilmiöpohjaisuus.  Tämä on tietenkin mediaseksikäs lähestymiskulma, koska siinä saadaan luotua mielenkiintoa herättävä kontrasti: hyväksi todettu suomalainen koulu vs. heikkenevät tulokset. Onko syöksylasku alaspäin alkanut? (Samanlaiseen mediaseksikkyyteen minäkin pyrin otsikollani.) Jutussa uutisoitiin tutkimuksesta,…

Arviointi auttaa merkityskatoon

Koulut ovat alkamassa. Uusi opetussuunnitelma on ollut perusopetuksessa käytössä yhden lukuvuoden. Näyttäisi siltä, että uuden opsin jalkautumisen ja siiville nousun ydinkysymykseksi muodostuu oppimista tukevan arviointikulttuurin rakentuminen.  Painopisteen pitäisi olla oppimista edistävässä arvioinnissa (uusi ops). Itse ajattelen, että arvioinnin tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa oppilaalle merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia.  Tämä onnistuu parhaiten opintojen aikaisessa formatiivisessa arvioinnissa, jossa…

Opetuksen ruumiillisuus

Lahtelaisopettaja kiljuu somessa jaetulla videolla samalla viivalla murrosikäisten oppilaidensa kanssa.  Opettajan ja oppilaiden tunnetilat ja reagointitavat muistuttavat toisiaan, kuin yhdestä puusta veistettyinä ja toisiinsa samaistuneena. Jollakin toisella koululla opettaja tulee luokkaan pelon tunne sisällään ja oppilaat haistavat heti tilanteen.  Opettajaa koetellaan.  Oppilaat aistivat opettajan pelon ja kokevat turvattomuutta, kun huomaavat, ettei pelokas opettaja pysty takaamaan…