Arviointi auttaa merkityskatoon

Koulut ovat alkamassa. Uusi opetussuunnitelma on ollut perusopetuksessa käytössä yhden lukuvuoden. Näyttäisi siltä, että uuden opsin jalkautumisen ja siiville nousun ydinkysymykseksi muodostuu oppimista tukevan arviointikulttuurin rakentuminen.  Painopisteen pitäisi olla oppimista edistävässä arvioinnissa (uusi ops). Itse ajattelen, että arvioinnin tärkeimpiä tehtäviä on tuottaa oppilaalle merkityksellisyyden ja pystyvyyden kokemuksia.  Tämä onnistuu parhaiten opintojen aikaisessa formatiivisessa arvioinnissa, jossa…

Kylmä itätuuli puhaltaa

Posiolla mökillä, toukokuun lopussa. On toukokuun viimeinen viikonloppu ja järvi on jäässä. Kylmä itätuuli puhaltaa. Katson ulos mökin ikkunasta Kotiselän suuntaan. Istuinpaikkani on hieman sivussa takasta ja tuntuu viileältä. Tästä paikasta näkee pohjoiseen ja etelään. Takassa palaa mäntykalikoita. Niiden lämpöarvo ei ole kaksinen. Liiteri on täynnä mäntyä pihalta kaadettujen runkojen myötä. Poltetaan pois ja palataan…

Opetuksen ruumiillisuus

Lahtelaisopettaja kiljuu somessa jaetulla videolla samalla viivalla murrosikäisten oppilaidensa kanssa.  Opettajan ja oppilaiden tunnetilat ja reagointitavat muistuttavat toisiaan, kuin yhdestä puusta veistettyinä ja toisiinsa samaistuneena. Jollakin toisella koululla opettaja tulee luokkaan pelon tunne sisällään ja oppilaat haistavat heti tilanteen.  Opettajaa koetellaan.  Oppilaat aistivat opettajan pelon ja kokevat turvattomuutta, kun huomaavat, ettei pelokas opettaja pysty takaamaan…

Työskentelytapa tuottaa näköisiään tuloksia

Luova digitaalisuus on sellaista, jossa syntyy uusia tapoja työskennellä, jakaa ja ajatella. Aika usein digitaalisuudessa on kyse kuitenkin vain nykykäytäntöjen muuttamisesta digitaalisiksi eli eräänlainen kielen kääntämisen periaate vallitsee. Näin ainakin digi-pedagogiikassa. Digitaalisuus kuten mikä tahansa työskentelytapa muokkaa myös ajattelutapoja ja toimintakulttuuria. Ja työskentelytapa tuottaa näköisiään tuloksia. Jos ohjelmisto rakentuu behavioristiselle drilli-pedagogiikalle, saadaan sille ominaisia oppimistuloksia…

Sanominen ja ei-sanominen (mediaseksikäs otsikko)

Minulla on blogi.  Pitäisi sanoa jotain.  Ei ole mitään sanottavaa. Eikä oikein huvitakaan sanoa. Aika monella on blogi.  Ja aika moni sanoo, vaikka ei ole mitään sanottavaa. Suuri joukko ei edes sano vaan huutaa.  Huutaa ilmoille sitä samaa, mitä monet muutkin.  Bloggaaminen on harvoin vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua. Pääasiassa se on tunneilmaisua ja äänen pitämistä….

Johtaminen on vuorovaikutussuhde

Johtamisesta ja johtajuudesta puhuttaessa näkökulmaksi avautuu aivan kuin automaattisesti yksilön toiminta ja kyvykkyys.  Tarkastelen tässä artikkelissa johtajuutta vuorovaikutussuhteiden ja Toiseuden kohtaamisen kautta.  Johtaminen tapahtuu aina suhteessa toisiin ihmisiin, ihmisyhteisöihin ja verkostoihin.  Näen johtamisen intersubjektiivisena toimintana, jossa oleellisena on toiseuden kohtaaminen ja dialogisuus.  Vaikka johtaminen olisi kuinka autoritääristä tai monologista tyyliltään, tapahtuu se kuitenkin aina vuorovaikutussuhteissa,…

Opetus- ja tiedeyhteisöt joukkuepelaajiksi

Suomalaisessa työelämässä keskustellaan paljon työhyvinvoinnista, työilmapiiristä ja johtamisesta. Muutostilanteissa apua haetaan muiden muassa kuuntelevasta, mutta jämäkästä johtajuudesta. Perätään dialogisuutta. Toisaalla kansalaisten hyvinvointipalveluja ollaan uudistamassa voimakkaasti sote-prosessin yhteydessä. Ennen päätymistä tähän nykyiseen hallintojärjestelmäkeskusteluun soten yhteydessä puhuttiin paljon palveluiden integroinnista, asiakaslähtöisyydestä ja osallisuudesta. Siis vuoropuhelusta asiantuntijoiden ja asiakkaan välillä. Dialogisuuden idea vilahteli niissäkin keskusteluissa. Lue lisää…  …