Yksi tämän viikon uutisaiheista on ollut koulussa tapahtuva väkivalta ja kiusaaminen. Asiaa on lähestytty ja uutisoitu aika perinteisistä näkökulmista. Kaikkea leimaa neuvottomuus asian äärellä. Poliittisen päätöksenteon taholta ehdotetaan resurssien lisäämistä ja mitoituksia. Perinteinen tulokulma sekin.

Perjantaina 25.9.2020 Lapin Osuuspankit ja Lapin #paraskouluhanke pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden ja kampanjan käynnistyksen. Kampanjan teemana on kiusaamista ehkäisevä ja kouluhyvinvointia lisäävä yhteisöllinen toiminta. Kiusaamistematiikkaa lähestytään uudesta näkökulmasta. Valitettavasti tiedotusvälineitä ei saatu paikalle syystä tai toisesta ajankohtaisesta aiheesta huolimatta.

Minusta näyttää, että lähestymme kiusaamisen problematiikkaa liian paljon yksilöllisestä näkökulmasta: kuka teki ja mitä? Ja miten asia saadaan sovittua? Toki tämä täytyy joka kerta tehdä yksilöiden turvallisuuden ja oikeusturvan vuoksi. Mutta jos asioiden käsittely jää yksilölliselle tasolle, tulee ratkaistavaksi aina vain uusia tapauksia.

Voisiko huomiota siirtää yksilöllisen käsittelyn lisäksi yhteisölliseen näkökulmaan: mitä tapahtuu luokallemme tai työpaikallemme, jos meillä esiintyy tällaista käyttäytymistä toisia kohtaan? Minkälainen olisi sellainen yhteinen toimintakulttuurimme, joka ehkäisisi sitä, että ”lauman jäsenet purevat toisiaan”? Kyse ei olisi tällöin vain yksittäisten henkilöiden välisistä vallankäyttötilanteista, jolloin kestävän ratkaisun löytäminen voisi olla helpompaa, kun ”käräjätilannetta” ei tarvitse yrittää voittaa. Olisi arvokasta pitää huolta oman yhteisön hyvästä hengestä. Oma yhteisö olisi merkityksellinen jäsenilleen.

Lapin Osuuspankkien ja Lapin #paraskouluhankkeen, johon osallistuvat kaikki Lapin kunnat, yhteisen kampanjan tarkoituksena on pyytää luokkia ja kouluja kehittämään sellaisia yhteisöllisiä hyviä käytänteitä, jotka ehkäisevät kiusaamista ja jos kiusaamistapauksia ilmenee, ne saadaan nopeasti käsiteltyä. Käytänteiden luojina ovat siis oppilaat itse. Aikuisten tehtävänä on tukea toimintaa.

Mitä tässä on sitten uutta? Se, että yhteisö auttaa yksilöitänsä, koska hyvä yhteiselämä on jäsenilleen merkityksellistä. Toinen uusi näkökulma on tulevaisuuteen suuntautuminen: mitä olemme itse kukin valmiita tekemään, jotta yhteisömme hyvä tulevaisuudenkuva toteutuu? Luokkien tuottamat hyvät käytänteet laitetaan jakoon ja alueelliset Osuuspankit palkitsevat parhaita ja onnistuneita käytänteitä lahjoittamalla koulujen välituntitoimintaan välineitä. Näin välituntien toiminnallisuudella vähennetään myös altiuttaa kiusaamistilanteiden syntymiselle.