Olen viehättynyt liettualais-ranskalaisen filosofin, Emmanuel Levinasin, käsitteisiin ‘sama’ ja ‘totaliteetti’. Levinas on toiseuden filosofi, jonka lähestymistapa tuo mielenkiintoisen näkökulman ihmisten välisen vuorovaikutuksen pohdintaan.
Levinasin ajattelussa saman käsite tarkoittaa ihmisen tapaa hahmottaa maailmaa vastaavuuksien ja samuuden kautta. Minä (haluaa) muodostaa maailman kanssa kokonaisuuden ja eheyden, totaliteetin. Maailma ja toiset ihmiset vertautuvat Minän tarpeisiin ja Minän kaltaisuuteen. Kyse on tiedollisesta tavasta tehdä maailma omaksemme. Maailma hahmottuu mielessäni olevien merkitysten kautta.
Toinen ihminen on kuitenkin toiseus, joka purkaa omaksi tekevää ja totaliteetiksi kääntyvää ajattelua. Aivan kuin toiseus alituiseen vetäisi poteroonsa vaipuneen Minuuden ylös ja purkaisi Minän määritelmän ja maailman totaliteetin.
Tässä on jotakin samaa kuin buddhalaisessa minättömyyden käsitteessä, paitsi että Levinasin ajattelussa toisen ihmisen kohtaaminen on se tekijä, joka saa aikaan rajatun ja eheän minuuden käsitteen avautumisen. Avautumisen kohti toiseutta.
Ehkä tuossa pyrkimyksessä samuuden kautta omaan totaliteettiin on syy miksi koemme vaikkapa turvapaikanhakijat tai erilaiset ihmiset uhaksi. Tai käymme keskustelua sukupuolien oikeasta lukumäärästä. Pelkäämme, että toiseus ei anna meidän olla rauhassa omassa poterossamme. Vieraus huolestuttaa. Eheä, mutta sulkeutunut maailmamme hajoaa.
Onko jopa niin, että eheä, ja pysyvä totaliteetti on mahdottomuus? Toiseus tyhjentää sen alituiseen. Olemme jatkuvassa liikkeessä samuuden ja toiseuden välillä. Pyrimme itsemme määrittämiseen, mutta toisen kohtaaminen purkaa sen saman tien. Jospa emme ole itsenämme mitään? Vain toisten kanssa. Vuorovaikutussuhteissa. Dialogeissa.
Voiko tarkastelu pitää paikkansa? Eikö tässä ole kyse käsiteleikistä? Voisi ajatella Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofiaa mukaillen, että kyse on eräänlaisesta kielipelistä. Käsitteet ovat työkaluja, joiden käyttökelpoisuus mitataan käyttöyhteydessään. Minusta ‘samuuden’, ‘totaliteetin’ ja ‘toiseuden’ käsitteet ovat varsin kelpoja nykymaailman tarkasteluun.
Marika Tuohimaa on kirjoittanut Emmanuel Levinasin ajattelusta mielenkiintoisen artikkelin Niin ja Näin -lehteen:
Heikki Ervast 